Author Archives: pedro

Kantakaupunki vs. kantakaupunki

Kuten alta nähdään, Helsingin karttapalvelun aineisto Kantakaupunki käyttää vähän erilaista kantakaupungin määritelmää kuin yleisemmin käytetään. Aineistoon liittyvä lisätietosivu ei tarjoa rajaukselle juuri mitään perustetta: Kantakaupunki on Helsingin toiminnoiltaan sekoittunut, tiiviisti rakennettu keskusta-alue. Kantakaupungin ydin on vilkas liikekeskustan ja kulttuurin alue. Tämä kaupungin edustuksen ja matkailun vilkas alue muodostaa kaupungin kasvot kaupunkilaisille ja vierailijoille. Alueella sijaitsee Helsingin historiallinen keskusta sekä asuinalueiden kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittäviä aluekokonaisuuksia puistoineen.

Tällä saitilla käytetään (kaiketi) yleisempää ja vakiintuneempaa määritelmää, jonka mukaan kantakaupunkiin kuuluvat ennen vuoden 1946 suurta alueliitosta kuuluneet 27 kaupunginosaa. Tueksi esitetään mm. se, että Helsingin kadunnimet -teos (s. 88, PDF:ssä sivu 87) käyttää sitä — ja se on sentään kirja, eikä mitään nettipelleilyä. Sitä paitsi tuntuisi perin merkilliseltä, jos Vanhakaupunki ei kuuluisi kantakaupunkiin, myös edellä lainattua sivua silmällä pitäen (Alueella sijaitsee Helsingin historiallinen keskusta – –). Kartan alueen lisäksi tämän määritelmän mukaan kantakaupunkiin kuuluvat siis myös Mustikkamaa–Korkeasaari, Vanhakaupunki, Toukola, Koskela, Kumpula, Käpylä, Pasila, Laakso, Ruskeasuo ja Meilahti.

Syytä siihen, että Suomenlinnaa ei lueta kantakaupungiin, en tiedä. Tietääkseni se on kuulunut Helsinkiin iät ja ajat, ja on varmaan kaikkien mielestä kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittäv[ä] aluekokonaisuu[s] puistoineen.

Kaupungissa pyöräilemisestä

Kävely on kaupungissa ensisijainen kulkumuoto, vaikka sitä ei liikennesuunnittelua katsoen aina uskoisikaan. Pyöräily taas on ainakin (Helsingin) kantakaupungissa tyypillisesti kaikkein nopein tapa siirtyä paikasta toiseen. Ilahduttavasti kaupunki on jo jonkin vuoden asennuttanut hyviä pyörätelineitä sinne tänne; tämä auttaa selvästi, koska pyöräilyn suurin riesa (ainakin minulle) on fillarin lukitseminen kohteessa.

Valitettavasti pyörätietä on pakko käyttää, jos sellainen reitillä on; ajoradalla ajaminen on tyypillisesti selvästi mukavampaa, nopeampaa ja turvallisempaa kuin pyörätiellä tai — huonoin vaihtoehto — kevyen liikenteen väylällä (yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie). Toisaalta vilkkailla kokoojakaduilla fillarointi on hitusen stressaavaa, koska ne usein muistuttavat moottoriteitä, mikä johtaa autoilijoiden sellaiseen käytökseen, joka myös muistuttaa moottoritiestä. Onneksi niitä ei ole sentään pakko käyttää. Osa kaduista on päällystetty fillaristin kannalta ikävillä nupukivillä tai muilla röykyttimillä.

Alla olevaan karttaan on pinottu aineistot tavalla tai toisella ikävistä fillarointialustoista, pääkaduista, alueellisista kokoojakaduista ja polkupyörätelineistä — näitä vältellen on pyörällä siirtyily mukavaa. Pyörätelineitä (kartalla kirkkaahkonpunaiset pienpökäleet) ei toki kannata vältellä. Myös pyörätiet kartalta löytyvät siltä varalta, että sen käyttäjä haluaa niitä vältellä — niin kuin tekee tämän kirjoittaja. Aika paljon jää vielä hyödyntämiskelpoisia väyliä; niitä joihin sanotut aineistot eivät osu.

Suur-Kallion osien pienalueet: Kallio

Alueet

Kallio on jaettu kolmeen osa-alueeseen ja ne edelleen yhteensä kuuteen pienalueeseen. Lista kartan jälkeen:

Siltasaari

  1. Pienalue 1 kattaa suunnilleen historiallisen Siltasaarten alueen, pienen kolkan “vanhaa Hakanientä” ja entistä merenpohjaa peittävän Hakaniementorin. Alueen tärkeimmät nähtävyydet ovat Helsingin työväentalo, Arenan talo, maan tärkein kauppahalli sekä Kartioleikkauslato.
  2. Pienalue kahden alueella ovat Hakaniementorin itäpuoliset komeahkot asuinkorttelit, Opetushallituksen rakennus sekä sen ja Merihaan väliin jäävä laajahko liikennealue, Hakaniemensillan liittymähässäkkä.

Linjat

  1. Pienalue 1 on Linjojen pienalueista selvästi suurin ja epäilemättä oleellisin. Alue rajoittuu idässä linjaan Kaarlenkatu–Itäinen papinkatu–Siltasaarenkatu, pohjoisessa Helsinginkatuun, lännessä rautatiehen ja etelässä Tokoinrantaan sekä Porthaninrinteeseen. Huomattavia kohteita ovat muiden muassa: Helsingin Kaupunginteatterin “päärakennus” (suuri ja pieni näyttämö); Kallion kirkko; Café Toinen linja 23; entinen sokeain työkoulu, “Arla” (nykyisin päiväkoti Linnunlaulu); Helsingin Diakonissalaitos ja Kuntatalo.
  2. Pienalue 2 on karkeasti ottaen viisikulmio, jonka sivut ovat myötäpäivään kiertäen Toinen linja, Siltasaarenkatu, Itäinen papinkatu, Viides linja ja Hämeentie.
  3. Pienalue 3 on Linnunlaulun länsiosa; osa Linnunlaulusta (muun muassa edellä mainittu Arla) on pienalueen 1 puolella. Alue on pääradan ja Töölönlahden välinen kaistale, joka rajoittuu pohjoisessa Helsinginkatuun ja etelässä suunnilleen Töölönlahden ja Eläintarhanlahden väliseen junaradan alittavaan tunneliin.

Torkkelinmäki

Torkkelinmäki on kokonaisuudessaan pienaluetta 0; sitä ei siis ole katsottu tarpeelliseksi jakaa osiin. Kallion kirjasto, Karhupuisto ja Kurvin Kallion-puoleinen osa sijaitsevat alueella. Wikipedian mukaan Torkkelinmäki on kaupungin tiheimmin asuttu osa-alue.

Eulerin kierros

Hamiltonin kierrosta ei edellä kuvattujen pienaluekärkien välille saa viritetyksi — koska Linjojen pienalue 3 rajautuu vain Linjojen ensimmäiseen pienalueeseen — ilman Kalliosta poistumista, mitä taas ei yleisesti pidetä järkevänä. Hamiltonin polku on mahdollinen, vaan ei pakollinen. Alla määritellään Eulerin kierros, joka samalla pyrkii kiertämään Kallion koko alueen mahdollisimman tarkkaan, ts. lähellä ulkorajoja.

Reitin laiskahkotahtinen mallisuoritus Stravan piirtämänä ja mittaamana:

  1. Kierros on mielekkäintä aloittaa Viidennen linjan ja Hämeentien risteyksestä, jotta reitin tylsin osa voidaan käsitellä heti alta pois. Aloituskohta on tarkalleen Hämeentie 22:n kohdalla, ja alue on Torkkelinmäen pienalueessa 0.
  2. Kävele Hämeentien vartta Kurviin asti ja käänny vasemmalle. Ala taivaltaa Helsinginkatua länteen päin. Kaarlenkadun ylitettyäsi olet jo reitin huippukohdassa Linjojen pienalueessa 1. Muista pysyä Helsinginkadun eteläpuolella, jottet vahingossa tule menneeksi Alppiharjuun, jossa käymistä on hyvä välttää ainakin tässä Kalliossa kävelemisen mielessä — kenties muutenkin.
  3. Ihastele vasemmalla näkyvää pienaluetta 1 samalla, kun jatkat Helsinginkatua aina vain lännemmäs. Rautatien alituksen jälkeen olet saapunut Linjojen pienalueeseen 3.
  4. Käänny rautatien jälkeen vasemmalle, ja kulje Linnunlauluntie päästä päähän etelän suuntaan. Nyt on tehtävä pieni kompromissi rajojen hipomisessa: ylitä rautatie sen ylittävää siltaa hyödyntäen (tarkemmin rajoja seuraava joutuu joko suorittamaan kiellettyjä radanylitystoimenpiteitä tai uimaan radan ali Töölönlahdelta Eläintarhanlahden puolelle). Olet taas onneksesi Linjojen pienalueessa 1.
  5. Käänny sillan ylityksen jälkeen oikealle ja seuraa rautatietä myötäilevää kevyen liikenteen väylää Tokoinrantaan; sitä suunnilleen idän suuntaan kulkien tulet Porthaninrinteen kohdalla saapuneeksi Siltasaaren pienalueeseen 1.
  6. Kierrä pienalue 1 rantojen myötäisesti (Säästöpankinranta, Siltasaarenkärki, Pitkänsillanranta, John Stenbergin ranta, Hakaniemenranta). Pitkälläsillalla on sallittua käydä, kunhan ei ylitä sen puoltaväliä pohjois-etelä-suunnassa, jottei luiskahtaisi Kluuvin puolelle. Hakaniemenrantaa itään päin kulkiessasi saavut Siltasaaren pienalueeseen 2 Viherniemenkadun kohdalla, vähän ennen kuin saavutat Maailman rauhan.
  7. Nyt on taas syytä vähän fuskata: on nimittäin mahdotonta kävellä liikennesääntöjen mukaisesti Sörnäisten ja Kallion rajaa myötäillen. Sen sijaan käänny Opetushallituksen ja Hakaniemensillan väliselle jalkakäytävälle. Jatka Sörnäisten rantatien yli Näkinkujalle asti, ja kävele se päästä päähän Hämeentielle. Ylitä Hämeentie, ja tulet Linjojen pienalueelle 2.
  8. Kävele Hämeentien pohjoispuolta pitkin Viidennelle linjalle, ja ylitä se — tehtävä on suoritettu: olet kierroksen alkupisteessä.

Tärkeä huomautus edellä kuvattuun reittiin: on ihan sallittua — ja melkeinpä suositeltavaakin — välttää Kallion rajojen läheisyyttä Hämeentien varrella; sen vartta käveleminen ei ole erityisen miellyttävää mm. runsaan liikenteen vuoksi. Paraikaa meneillään oleva Hämeentien suurremontti varmaankin auttaa tilannetta, mutta sen kestäessä kylläkään ei. Jotkut vieroksuvat myös Helsinginkatua. Helpotusta näihin ahdistuksiin saa aloittamalla kierroksen Viidennen linjan ja Pengerkadun kulmasta, ja suorittamalla ensimmäisen osan kierroksesta reittiä Pengerkatu–Franzéninkatu. Näin menetellen seurailee Kallion ulkorajoja vain n. korttelin etäisyydellä — ja kieltämättä Torkkelinmäen kaupunkimaisemat ovat varsin viihdyttävät. Jos Helsinginkadun välttelyä haluaa jatkaa toisella osuudella, voi vaihtaa reitiksi Kaarlenkadun ylityksen jälkeen yhdistelmän Castréninkatu–Papinkuja–Alppikatu. Alppikadun alkupäästä (kävelysuuntaan loppupäästä) pääsee varsin miellyttävästi kevyen liikenteen väylää Diakonissalaitoksen taitse Helsinginkadulle. Näin ei joudu kävelemään Hesarin viertä kuin junaradan alittavan osuuden verran.

Suur-Kallion osien osa-alueet ja pienalueet: Alppiharju

Osa-alueet

Helsingin karttapalvelusta käsin on helposti nähtävissä, että Alppiharjussa on varsin vaivatonta suorittaa täydellinen Hamiltonin kierros, joissa kärkinä ovat kaupunginosan osa-alueet. Alppiharjun osa-alueet ovat Alppila ja Harju — näiden välinen raja Sturenkatu.

  1. Valitse Sturenkadun ylittävä suojatie mielesi mukaan Aleksis Kiven kadun ja Helsinginkadun väliseltä osuudelta. Saat valita puolenkin vapaasti.
  2. Ylitä Sturenkatu: saavut joko Alppilaan tai Harjuun.
  3. Ylitä Sturenkatu: palaat lähtöosalueeseesi.

Jos käytät kahta eri suojatietä ylityksiin, voitaneen ne tulkita eri sivuiksi ja näin ollen kierros myös Eulerin kierrokseksi. Toisaalta voit suunnistaa saman suojatien kahteen kertaan ja näin menetellen tehdä siitä kaksi eri sivua.

Pienalueet

Alppiharjun pienalueet 0 (Harju), 1 ja 2 (Alppila) on myös hyvin helppo hamilton-kiertää: niiden yhteinen rajapyykki sijaitsee Sturenkadun ja Porvoonkadun risteyksessä.

  1. Aloita kierros Työläisäidinpuistosta, jossa maamerkkinä seisoo veistos Työläisäiti ja joka sijaitsee pienalueessa 0.
  2. Siirry puistosta Porvoonkadun ylittävälle, Sturenkadun suuntaiselle suojatielle ja kulje se. Käänny vasempaan ja ylitä Sturenkatu. Saavut pienalueeseen 1.
  3. Käänny taas vasempaan, ja ylitä Porvoonkatu jälleen. Olet pienaluuessa 2.
  4. Vasempaan on jälleen kääntyminen — edessäsi on suojatie, jonka ylittämällä pääset takaisin nollanteen pienalueeseen, ja olet suorittanut kierroksen.

Tämä reitti on myös Eulerin kierros. Kannattaa panna merkille sellainen seikka, että tämän kierroksen suorittamalla tulee samalla suorittaneeksi myös ensimmäisen kierroksen.

Linjat

Leave a reply

Kalliossa on viisi “Amerikan malliin” numeroiden nimettyä katua Ensi linjasta Viidenteen linjaan. Näiden lisäksi vuonna 1887 vahvistetussa Kallion (Berghäll) vuokra-alueen jakosuunnitelmassa esiintyy nimi 6te Linien — Kuudes Linja; katu tunnetaan nykyään Kaikukujana. Kuudes linja on myös varsin leikkisästi nimetty louhos aivan vähän väärässä paikassa, Hämeentien ja Kaikukadun kulmassa Sörnäisten puolella. Katujen nykyiset nimiasut on vahvistettu vuonna 1928. Linjat on myös Kallion (XI) kaupunginosan osa-alueen nimi.

Käsillä olevan kävelyreitin tehtävänantona on kävellä kaikki linjat päästä päähän, tosin paloittain. Reitti kulkee kunkin pätkän vain kerran; teleportaatiomenetelmien heikkouksien vuoksi reitillä suoritetaan siirtymätaipaleita myös linjoihin kuulumattomia katuosuuksia hyödyntäen. Reitin voi vallan mainiosti aloittaa kummasta tahansa päästä; tässä esitellään Kuudennen linjan alusta alkava ja Kolmannen linjan loppuun päättyvä variaatio teemasta. Jos haluaa pysyttäytyä nimellisessä linjaortodoksiassa ja jättää Kaikukujan väliin, on sekin sallittua — tällöin suositeltava menettely on noudattaa alla olevaa ohjeistusta kohdasta 3 alkaen.

Reitin hoiperteleva mallisuoritus Stravan piirtämänä ja mittaamana:

  1. Reitti alkaa Kuudennen linjan (Kaikukujan) alkupäästä, Hämeentien kulmasta. Kuljetaan Alli Tryggin puiston laitaa Pengerkadun yli, kavutaan portaat ja saavutaan Porthaninkadulle.
  2. Kuljetaan Kallion kirjaston taitse puistikon läpi, ylitetään Fleminginkatu ja oikaistaan Karhupuiston poikki. Ylitetään Agricolankatu ja sen jälkeen Kaarlenkatu ja kävellään Kallion pelastusaseman editse, kunnes ollaan paikassa, jossa voidaan turvallisesti ylittää jälleen Agricolankatu ja siirtyä näin Viidennelle linjalle, as. oy Ihantolan kulmalle.
  3. Lähdetään Viidettä linjaa alaspäin Karhupuiston viertä ja kuljetaan sitä aina Hämeentielle asti. Käännytään oikealle ja jatketaan Hämeentien jalkakäytävää Hakaniemen suuntaan.
  4. Ylitetään Neljäs linja, ja käännytään jälleen oikealle. Neljäs linja talsitaan päästä päähän, jolloin törmätään Castréninkatuun. Ei säikähdetä, vaan käännytään taas, tällä kertaa vasempaan.
  5. Korttelin mittaisen vaelluksen jälkeen olemme Castréninkadun ja Kolmannen linjan kulmassa. Aiemman pitkähkön ylämäkipatikoinnin jälkeen on mukava lasketella Kolmatta linjaa takaisin Hämeentielle. Ja kääntyä oikealle.
  6. Taas kuljetaan Hämeentien viertä vaivainen korttelin matka, ja jälleen on edessä oikeaan kääntyminen. Toisen linjan kuuluisahkoa Via Dolorosaa ponnistellaan tutulle Castréninkadulle, jonka varren jalkakäytävää seurataan vasempaan, kunnes:
  7. saavutaan Ensi linjan alkuun. Käännös oikeaan ja majesteettisen mittainen linjain juuri on edessä. Se kuljetaan kerta kaikkiaan alusta loppuun.
  8. Käännytään oikeaan, kuljetaan Alppikatua, kunnes tullaan jälleen Toiselle linjalle, jota pitkin kuljetaan vielä kerran Castréninkadulle, ja käännös tehdään nyt vasempaan.
  9. Castréninkatua pitkin siirrytään Kolmannen linjan risteykseen, käännytään vasempaan, noustaan loiva mäki Kolmannen linjan (topografiseen) huippukohtaan ja lasketellaan viimeinen kortteli jyrkähköä alamäkeä Helsinginkadulle asti.
  10. Polku on kuljettu; tästä on luontevaa liikunnoida itsensä esim. Helsinginkadun toisella puolen sijaitsevaan Linnanmäen huvipuistoon. Jos Alppiharjun-matkailu ei hirvitä.

Lisätietoja kaipaava löytää niitä esim. teoksista Helsingin kadunnimet ja Stadin mestat, Osa 1.

20 kaupunginosaa

Leave a reply

eli Eulerin kierros Helsingissä

Tämä dokumentti kuvaa kävelyreitin Helsingissä kahdenkymmenen kantakaupungin kaupunginosan läpi. Normatiivisena karttana on alun pitäen käytetty Facta-tietosanakirjan (1975) Helsinki-artikkelin karttaa. Kaupunginosien rajat ovat sittemmin muuttuneet, ja muuttunevat vielä vastakin. Mainittu kartta on valittu referenssiksi mm. siitä hyvästä syystä, että Facta löytyy jokaisesta taloudesta. Tai ainakin pitäisi löytyä. Toim. huom. rajat ja muut lapaset tarkastettu Helsingin kaupungin paikkatietopalvelusta päivämäärällä 2010‑05‑13.

Reitti on n. 11,5 kilometriä pitkä.

Kävelyohjeessa viitataan monessa kohtaa katujen puoliin, esim: “Jatketaan Nordenskiöldinkadun pohjoispuolta länteen.” Puolista on syytä pitää tarkkaa lukua, koska kadut ovat kaupunginosien rajoja ja niin ollen on syytä pysytellä oikealla puolen katua. Esimerkin tapauksessa kävellessään erheellisesti Nordenskiöldinkadun eteläpuolta tulisi käyneeksi ennen aikojaan Taka‑Töölössä.

Lyhyt esitys verkosta ja Eulerin kierroksesta. Tässä dokumentissa kuvattu reitti muodostaa Eulerin kierroksen, kun verkon solmuiksi määritellään osa kantakaupungin kaupunginosista ja niiden välisiksi sivuiksi ne kohdat, joissa vaihdetaan kaupunginosaa. Reitti ei aivan ole Hamiltonin kierros, sillä Ullanlinnassa käydään kahdesti. Uimalla Kaivopuistosta Kaartinkaupunkiin voi reitistä helposti tehdä myös Hamiltonin kierroksen.

  1. Reitti alkaa historiallisista syistä osoitteesta Fleminginkatu 28-30, ollaan siis Alppiharjussa.
  2. Lähdetään Fleminginkatua etelään ja käännytään Porvoonkadulle, jota pitkin jatketaan Viipurinkadulle saakka. Viipurinkadun pohjoispuolta jatketaan Savonkadulle, jonka pohjoispuolta kuljetaan länteen Nordenskiöldinkadulle. Sillan alla ollaan Pasilassa.
  3. Jatketaan Nordenskiöldinkadun pohjoispuolta länteen. Auroran sairaalan jälkeen alkaa Laakso.
  4. Edetään Reijolankadun pohjoispuolta ja ylitetään Mannerheimintie, jolloin tullaan Stenbäckinkadulle ja Meilahteen.
  5. Jatketaan Stenbäckinkadun pohjoispuolta Topeliuksenkadulle saakka. Käännytään etelään Topeliuksenkadun länsipuolelle ja on tultu Taka-Töölöön.
  6. Kävellään Topeliuksenkatua etelään Nordenskiöldinaukiolle, jossa siirrytään Mechelininkadun länsipuolelle ja jatketaan sitä etelään. Pohjoisen Hesperiankadun kohdalla tullaan Etu-Töölöön.
  7. Jatketaan edelleen Mechelininkadun länsipuolta etelään. Hietaniemenkadun kohdalla tullaan Länsisatamaan.
  8. Mechelininkadulta käännytään Lapinlahdenkadun eteläpuolelle, jolloin ollaan Kampissa.
  9. Jatketaan Lapinlahdenkadun eteläpuolta itään ja sen jälkeen Albertinkatua etelään. Uudenmaankadun kohdalla tullaan Punavuoreen.
  10. Kuljetaan Albertinkatua etelään kunnes käännytään Sepänkadulle. Sepänkatua mennään länteen, ja tullaan Tehtaankadulle. Siirrytään Tehtaankadun eteläpuolelle; ollaan Eirassa.
  11. Jatketaan Tehtaankatua itään ja Laivurinkadun jälkeen saavutaan Ullanlinnaan.
  12. Tehtaankatua kuljetaan edelleen idän suuntaan ja käännytään Laivasillankadun itäpuolelle, jolloin ollaan Kaivopuistossa. Makasiiniterminaalin kohdalla palataan Ullanlinnaan.
  13. Laivasillankadun itäpuolta jatketaan pohjoiseen. Etelärantaan tultaessa saavutaan Kaartinkaupunkiin.
  14. Etelärantaa jatketaan pohjoiseen. Ylitetään Kauppatori itään päin ja kävellään sillan yli Katajanokankadulle. Ollaan siis Katajanokassa.
  15. Käännytään Kanavarantaan ja jatketaan sitä pohjoiseen. Ylitetään Kanavakadun silta Päävartiontorille, jolloin ollaan Kruununhaassa.
  16. Edetään Mariankatua pohjoiseen Liisankadulle, jota mennään länteen Unioninkadulle. Unioninkadun itäpuolta mennään pohjoiseen ja ylitetään Unioninkatu Siltavuorenrannan kohdalla. Unioninkadun länsipuolella ollaan Kluuvissa.
  17. Jatketaan Unionkadun länsipuolta pohjoiseen. Jossain vaiheessa Pitkänsillan ylitystä tullaan vihdoin Kallioon.
  18. Siltasaarenkatu ylitetään John Stenbergin rannan kohdalta, jota pitkin tullaan Hakaniemenrantaan. Hakaniementorin itäsivua kuljetaan Hakaniemen torikadun ja Sörnäisten rantatien kulmaan. Sörnäisten rantatietä jatketaan eteenpäin ja Näkinkujan kohdalla tullaan Sörnäisiin.
  19. Sörnäisten rantatietä jatketaan eteenpäin, kunnes käännytään Pääskylänkadulle, jota jatketaan länteen päin. Käännytään Hämeentien itäpuolta pohjoiseen. Junatien sillalla saavutaan Hermanniin.
  20. Lautatarhankadun jälkeen siirrytään Hämeentien länsipuolelle ja tullaan samalla Vallilaan.
  1. Hämeentien länsipuolta tullaan etelään päin Aleksis Kiven kadulle saakka. Aleksis Kiven kadun eteläpuolelle käännyttäessä tullaan takaisin Alppiharjuun. Aleksis Kiven kadun eteläpuolta jatketaan Fleminginkadulle saakka, jolloin on palattu alkupisteeseen. Kierros on siis tehty.