Monthly Archives: September 2020

Kantakaupunki vs. kantakaupunki

Kuten alta nähdään, Helsingin karttapalvelun aineisto Kantakaupunki käyttää vähän erilaista kantakaupungin määritelmää kuin yleisemmin käytetään. Aineistoon liittyvä lisätietosivu ei tarjoa rajaukselle juuri mitään perustetta: Kantakaupunki on Helsingin toiminnoiltaan sekoittunut, tiiviisti rakennettu keskusta-alue. Kantakaupungin ydin on vilkas liikekeskustan ja kulttuurin alue. Tämä kaupungin edustuksen ja matkailun vilkas alue muodostaa kaupungin kasvot kaupunkilaisille ja vierailijoille. Alueella sijaitsee Helsingin historiallinen keskusta sekä asuinalueiden kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittäviä aluekokonaisuuksia puistoineen.

Tällä saitilla käytetään (kaiketi) yleisempää ja vakiintuneempaa määritelmää, jonka mukaan kantakaupunkiin kuuluvat ennen vuoden 1946 suurta alueliitosta kuuluneet 27 kaupunginosaa. Tueksi esitetään mm. se, että Helsingin kadunnimet -teos (s. 88, PDF:ssä sivu 87) käyttää sitä — ja se on sentään kirja, eikä mitään nettipelleilyä. Sitä paitsi tuntuisi perin merkilliseltä, jos Vanhakaupunki ei kuuluisi kantakaupunkiin, myös edellä lainattua sivua silmällä pitäen (Alueella sijaitsee Helsingin historiallinen keskusta – –). Kartan alueen lisäksi tämän määritelmän mukaan kantakaupunkiin kuuluvat siis myös Mustikkamaa–Korkeasaari, Vanhakaupunki, Toukola, Koskela, Kumpula, Käpylä, Pasila, Laakso, Ruskeasuo ja Meilahti.

Syytä siihen, että Suomenlinnaa ei lueta kantakaupungiin, en tiedä. Tietääkseni se on kuulunut Helsinkiin iät ja ajat, ja on varmaan kaikkien mielestä kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittäv[ä] aluekokonaisuu[s] puistoineen.